Tekoäly ja ChatGPT osana (työ)elämää – Mistä on tultu ja missä mennään nyt?
Viimeisen puolen vuoden aikana on ollut miltei mahdotonta välttyä kuulemasta sanaa tekoäly. Aiemmin tämän mystiikan verhon takaa flirttailevan termin saattoi kohdata pääsääntöisesti esimerkiksi Arnold Schwarzeneggeriä ohjaavana singulariteettisen tason saavuttaneena kasvottomana entiteettinä.
Nyt sen arkipäiväistymistä ilmentävät esimerkiksi jokin aika sitten sosiaalisen median läpi pyyhkäisseen Lensa-profiilikuva-myrskyn kaltaiset ilmiöt sekä Aamu-TV-ohjelmien uhkakuvakeskustelut siitä, onko meille tavallisille tallaajille tulevaisuuden työelämässä tarjolla vain hattutelineen kaltaisia rooleja. Tekoäly voidaan varmasti jo tässä vaiheessa vuotta kruunata huoleti työelämän kuumimmaksi puheenaiheeksi, jota ammattilaiset sekä kuluttajat omaksuvat osaksi arkipäivänsä osa-alueita.
Ja se tuntuu nyt olevan helpompaa kuin koskaan, kaikkeen on olemassa nyt apu. Tekoäly on tällä hetkellä sitä, mitä nyhtöpossu oli muutama vuosi sitten: se on kaikkialla.
ChatGPT – Äärimmäisen kehittynyt tekoälyllä toimiva chatbot
Siellä missä ala, siellä tekoälyavusteinen sovellus. Midjourneyn ja DALL-E-2:n kaltaiset tekoälypensselit herättävät mitä eriskummallisimmat kuvaukset sekunneissa henkiin kuvien muodossa, puhelimeen aamun tuulisella kävelyllä nauhoitetusta muistiosta tuotetaan hetkessä tasokas ammattilaislaatua edustava podcast, kiitos Adoben podcast-työkalujen. Jasperin ja Anywordin kaltaiset sisällöntuotanto-työkalut kutistavat lukuisten mainoscopyjen tai vaikka SEO-ystävällisten artikkeleiden kirjoittamisen kahvinkeittoa vastaavaan työaikaan, ja Microsoftin esittelemä Copilot lupaa tuoda Excelin sekä muiden Office-työkalujen ammattilaistason pyörittämisen myös kaltaisteni CV-kaunistelijoiden ulottuville.
Ja sitten pääsemmekin perunoista kuumimpaan, siihen joka sinkoilee halki verkon keskusteluiden kuin kiekko Stanley Cupin finaalisarjan kaukalossa: ChatGPT. Kuinka tästä viime vuosien suosituimmasta virtuaalisesta lastenkirjailijasta, sisällöntuottajasta, koomikosta ja varmasti verkon tunnetuimmasta moniosaajasta syntyi työelämän ammattilaisten kristallipallomainen vastaus siihen kysymykseen, joka on vanhin kaikista: Kuka tämän tekee?
Ennen sitä, on varmasti hetkistä oikein tehdä nopea kertaus siitä, mikä tämä Söhne-fontin ja hennon vihervärin ykköskierroksen varaus on pelaajiaan:
ChatGPT-4 on uusin ja kehittynein versio OpenAI:n kehittämästä chatbotista, ChatGPT:stä. Se on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle ChatGPT-3:lle. ChatGPT-4 perustuu GPT-3.5-arkkitehtuuriin, joka on yksi monista Generative Pre-trained Transformer -mallien variaatioista. Malli hyödyntää syväoppimista ja neuroverkkoja.
Ja koska en edusta, enkä voikaan selkäranka suorassa esittää itsevarmaa tekoälyn ammattilaista, tiivistän yllä olevan selvitystyön tuloksen malliin, jonka itsekin ymmärrän: ChatGPT-4 on äärimmäisen kehittynyt tekoälyllä toimiva chatbot.
Käyttökohteet lisääntyvät, mutta mokiakin mahtuu matkaan
Kaltaisiani teknologialla leikkiviä osa-aika nörttejä on varmasti 15 tusinassa, ja moni meistä onkin käynyt ChatGPT:n teemapuistossa kääntämässä tekstejä, kirjoittamassa runoja, vaihtamassa lempibiisiemme sävellajeja (sekä sanoittamassa suihkulaulannan hienoimpia kappaleita), kirjoittamassa koodia, kyselemässä APIen käytön saloista tai esimerkiksi haastamassa omaa ajatteluaan kiihkeän väittelyn avulla. Näissä hetkissä moni on varmasti alkanut havainnoimaan korrelaatioita esimerkiksi monen toistuvan, turhauttavan tai lisämehua kipeästi huutavan työtehtävän ja ChatGPT:n kyvykkyyden välimaastossa.
Niin ovat myös yritykset sekä teknologiatoimittajat. Esimerkiksi Bing, Duolingo, Slack ja Shopify ovat ottaneet tämän OpenAI:n MVP:n osaksi ykkösketjunsa purukalustoa.
Tässä vaiheessa moni varmasti tahtoisi kiivaasti kyseenalaistaa allekirjoittanutta laiskojen esimerkkien viljelemisestä ja nostaa tilalle erikoisempia sekä aidosti hyödyllisempiä käyttötarkoituksia, esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen tai saavutettavuuden kehityksen sektorilta. Välttääksemme sen kuuluisan laukan, rajataan tässä vaiheessa kirjoitusta viitekehystä tekstissä aiemmin paalutetun for dummies -kontekstin mukaisesti: ChatGPT-4 on äärimmäisen kehittynyt tekoälyllä toimiva chatbot.
ChatGPT4 on saanut laajamittaisesta yleisöstä tiukan niskalenkin, ja sen myötä on valitettavan helppoa unohtaa sen rajoitteet ja toimintalogiikka. Innostuneisuuspäissämme saatamme unohtaa, että ChatGPT-4 ei ole erehtymätön. On kiusallisen helppo havainnoida lyhyellä LinkedIn uutisvirran tarkastelulla että vain muutamassa kuukaudessa yritysten rivit ovat täyttyneet ennen niin vaikeasti kivien alta löytyvistä tekoälyn ammattilaisista ja moniosaajista.
Kenties keskeisin tekijä tekoälyn toimivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kannalta on sen opetukseen käytettävä aineisto, joka määrittää ChatGPT4:n kaltaisten työkalujen kyvyn ymmärtää ja ratkaista sille esitettyjä ongelmia. Mitä monipuolisempi ja laadukkaampi aineisto tekoälylle tarjotaan, sitä paremmin se pystyy ymmärtämään ja käsittelemään erilaisia tilanteita ja tehtäviä, ja tätä kautta myös tuottamaan laadukkaita ja ennen kaikkea mahdollisimman oikeita vastauksia. Kuten edesmennyt Whitney Houston aikanaan lauloi: ”I Learned from the Best”. ChatGPT ja sen kaltaiset tekoälyt ovat juuri niin viisaita kun heidän opettajansa. Hyvänä elävän elämän esimerkkinä tästä voidaan käyttää Amazonin kokeilua valjastaa tekoäly rekrytointiprosessin vankkureiden kuljettajaksi:
Vuodesta 2014 lähtien Amazon oli kehittänyt ohjelmistoa jonka tehtävä oli arvioida työnhakijoiden ansioluetteloita, tavoitteenaan automatisoida huippuosaajien seulonta rekrytointiprosessin aikana. Yhtiön kokeellinen rekrytointityökalu käytti tekoälyä antaakseen työnhakijoille arvosanoja yhdestä viiteen tähteen, samaan tapaan kuin ostajat arvostelevat tuotteita Amazonissa. Amazonin tekoälytiimi törmäsi kiusalliseen ongelmaan:
Uusi rekrytointiin kehitetty tekoälymoottori ei pitänyt naisista.
Vuoteen 2015 mennessä yhtiö huomasi, että sen uusi järjestelmä ei arvioinut ohjelmistokehittäjien ja muiden teknisten tehtävien hakijoita lähimainkaan sukupuolineutraalisti. Tämä johtui siitä, että Amazonin tekoälymallit koulutettiin arvioimaan ja muodostamaan hyvän hakijan profiilin hakijoita tarkastelemalla 10 vuoden aikana yhtiölle lähetettyjä, ja rekrytointiin johtaneita ansioluetteloita. Useimmat näistä tulivat miehiltä.
Tästä johtuen Amazonin tekoäly opetti itse itselleen, että miessukupuoli oli suositeltavampi. Se antoi kehnoja tähtimääriä ansioluetteloille, jotka sisälsivät sanan ”naisten” tai “nainen”, kuten ”naisten shakkikerhon kapteeni”. Järjestelmä myös alensi kahden naisille tarkoitetun oppilaitoksesta valmistuneiden pisteytyksiä. Amazon muokkasi ohjelmiaan, jotta ne olisivat sukupuolineutraaleja tiettyjen termien suhteen, mutta tämä ei valitettavasti taannut sitä, etteikö tekoäly olisi keksinyt muita syrjiviä tapoja lajitella hakijoita.
Laadukkaan aineiston tunnistaminen, rajaaminen, valitseminen ja kehittäminen edellyttää asiantuntemusta ja kriittistä arviointia.
ChatGPT tulossa osaksi asiakaspalvelu- ja vuorovaikutusteknologioita
Laadukkaalla aineistolla voidaan auttaa varmistamaan, että tekoäly toimii parhaalla mahdollisella tavalla ja on vastuullinen työkalu eri alojen asiantuntijoille ja käyttäjille. Näin ovat toimineet vuorovaikutus- ja asiakaspalvelusektorilla operoivat Intercom ja Suomesta maailmalle ponnistanut Ultimate.ai. Molemmat yritykset ovat lanseeranneet kuluvan kevään aikana chatbotit joiden konetiloissa hyrisevät nelisylinteriset ChatGPT:t.
Sekä Intercom että Ultimate.ai käyttävät samaa toimintalogiikkaa jossa chatbot hakee tietonsa sille osoitetusta Help Center tietokannasta. Tämän lisäksi Intercom on ilmoittanut, että Finbotin ensimmäisen julkaisun yhteydessä sen tietolähteeksi voidaan asettaa myös julkinen URL, esimerkiksi yrityksen Q&A sivu, ja muita tietolähteitä tuodaan myöhempien päivitysten myötä käyttöön. ChatGPT:n avulla chatbot osaa tulkita lukuisin eri tavoin esitetyn kysymyksen kontekstin, vaikka kysymys olisi saanut kuuluisan Typo-tartunnan, ja Help Centeristä löytyvän tiedon pohjalta se vastaa sille esitettyyn kysymykseen keskustelunomaisesti.
Intercomin tapauksessa Chatbot kieltäytyy kohteliaasti vastaamasta kysymyksiin jotka eivät liity yrityksen Help Centeristä löytyvään kontekstiin, ja se osaa myös automaattisesti ohjata asiakkaan yrityksen edustajan puheille mikäli se havaitsee että asiakkaan ongelmaa ei voida ratkaista sen tietokannasta löytyvillä tiedonjyvillä. Lisää Intercomin ja ChatGPT:n yhteyksistä on tulossa pian kokonaan omassa blogitekstissä!
Pitääkö olla huolissaan?
Tekoälyn arkipäiväistymisen myötä kohtaamme jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia. On varmasti paikallaan pohtia ihan toden teolla, olemmeko valmiita ottamaan tekoälyn avuksemme niin laajasti kuin monissa keskusteluissa annetaan ymmärtää, ja millaisia seurauksia sillä voi olla esimerkiksi työelämään ja työllisyyteen? Olemmeko avannon kuuluisalla viimeisellä askeleella, niin pitkällä ettei pysähtyminen ole enää mitenkään päin perusteltua. Vai seisommeko vielä pyyhe päällä avannon reunalla tarkastellen tuota mystistä parantavaa kaivoa?
OpenAI:n sijoittajiin ja teknologiamaailman tunnetuimpiin hahmoihin lukeutuva Elon Musk on viime aikoina ilmaissut huolensa tekoälyjen hallitsemattoman kehityksen osalta, ja jopa ehdottanut ydinaseiden kaltaista valtiotasoista säätelyä sen kehitykseen.
Googlen tekninen johtaja, tekoälykentän merkittävä tutkija ja poikkeuksellisen tarkoista ennusteistaan tunnettu Raymond Kurzweil on ennustanut, että vuonna 2029 tekoäly läpäisee Turingin testin, jota pidetään äärimmäisen merkittävänä askeleena tekoälyn kehityksessä. Turingin testi on tunnetun englantilaisen matemaatikon ja logiikan tutkijan, Alan Turingin, 1950 vuonna kehittämä tapa mitata ja ilmentää, että tekoäly on kehittynyt sille tasolle, ettei sen kanssa keskusteleva ihminen erota sitä koneeksi. Se kykenee keskustelemaan samalla tasolla ihmisen kanssa ja olemaan erottamaton ihmisälystä. Kurzweil astuu ennusteissaan vielä muutaman askeleen pidemmälle, ja hän uskoo, että 2030-luvulla tekoäly pystyy suoriutumaan kaikesta, mihin ihmiset pystyvät, ja menemään vielä pidemmälle.
Kurzweil on asettanut ennusteissaan ”singulariteetin” saavuttamiseksi vuoden 2045. Tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tekoäly ylittää huomattavasti ihmisen älykkyyden.
Tavallisena kuolevaisena tekoälyjä ja niiden järjettömän monimutkaista sielunmaisemaa pohtiessa huomaa unohtavan helposti sen tosiasian, että ChatGPT-4 ja sen kaltaiset tekoälyt ovat meidän ihmisten luomia. Niiden toimintalogiikka, sekä tieto jonka pohjalta ne operoivat, heijastavat vahvasti inhimillisyyttä, ja toistavat siihen sisäänrakennettuja virheitä ja puolueellisuutta. Tämän valossa on keskivakavaa päänsärkyä aiheuttavaa pohtia, kuinka voimme jatkossa kehittää tekoälyä, joka ei toistaisi niitä virheitä mitä mekin, ja niitä kenties vääristyneitä ja vinoutuneita ajatusmalleja joita kognitiomme käyttää alitajuntaisesti toimintamme polttoaineena päivästä päivään (…ole hyvä, nyt myös sinun korvissasi soi Levoton tuhkimo).
Nyt, kun tekoäly on astunut valokeilaan jäädäkseen, se loistaa kuin lisäpitkät talviloman Lapin-matkan pimeillä teillä, valaisten kuljettajan matkaa ja samalla luoden ikävästi vauhtisokeutta ruokkivaa valonnopeusefektiä lumisateesta. Kaiken innostuksen ja kutkuttavien ensikokeiluiden huumassa nyt on varmasti otollinen hetki pohtia tämän valovoimaisen kumppanin potentiaalia. Samalla on kuitenkin hyvä puntaroida ja huomioida sen käyttöön liittyviä haasteita ja koittaa löytää väliaikainen totuus jostain sieltä välimaastosta.
Ja annettakoon vielä loppuun vastaus monien mielessä ainakin hetkellisesti käyneeseen kysymykseen (jos selvisit tänne asti): Hallitsevasta trendistä poiketen, tämä blogiteksti kirjoitettiin vielä ihmisen toimesta. [Oikolukijan lisäys: Myös oikoluvun suoritti ihminen.]
Keskustelemme mielellämme kanssanne lisää aiheesta, täytä seuraavaksi nykytilakyselymme, jonka myötä kerromme mitä teidän kannattaisi asiakaspalvelussanne kehittää, nykytila-analyysi ottaa kantaa myös tekoäly-asioihin. Nykytila-analyysi on maksuton. Nykytila-analyysin pääset täyttämään TÄSTÄ.
Voit myös varata ajan 30 minuutin keskustelulle asiantuntijamme kanssa. Keskustelu on maksuton. Keskusteluajan pääset varaamaan TÄSTÄ.