Uratarina: Chief Human Resource Officer Tiina Lindroos
Finnchatin toinen perustaja, henkilöstöjohtajana toimiva Tiina Lindroos on kokenut ja elänyt mukana koko yrityksen tähänastisen matkan. Nyt klousaamme 10-vuotisjuhlallisuuksiimme liittyvät uratarinat ja annamme Tiinan kertoa oman taustansa sekä matkansa Finnchatilla.
Tampereelta kotoisin oleva Tiina muutti parikymppisenä opiskelujen perässä Jyväskylään. Keski-Suomi on ollut aina osa hänen sydäntään, sillä Tiinan äiti on lähtöisin Hankasalmelta. Siellä Tiinakin mummolan maalaismaisemissa vietti lapsuuden kesänsä.
“86-vuotias mummoni on luonnehtinut minua monilahjakkuudeksi. Hän perusteli tätä sillä, ettei minulla ole ikinä mennyt sormi suuhun, olen ollut aina hyvin tekevä ja valmis kokeilemaan.”
Luonto ja liikkuminen määrittää harrastuksia
Harrastuksista ja vapaa-ajasta kysyttäessä Tiina kertoo:
“Minulla on tosi vahva yhteys luontoon, nautin niin lenkkeilystä kuin marjastuksesta. Teen usein metsälenkkejä koirani ja mieheni kanssa. Kylmäuinti on tuoreempi harrastus. Suunnittelin sen aloittamista melkein kaksi vuotta, ennen kuin viimein viime syksynä uskaltauduin kokeilemaan. Se vei kyllä mennessään!”
Tiinan mies Simo onkin naureskellut Tiinan olleen aiemmin se, jota ei saanut uimaan kesälläkään veden ollessa yhtään viileämpää. Nyt osat ovat vaihtuneet.
Tiina on lisäksi harrastanut jo vuosia joogaa sekä pilatesta. Ne auttavat pitämään niin mielen kuin kehon vetreänä ja vahvana.
Lukeminen kehittää omaa ajattelua
Tiina lukee ja kuuntelee kirjoja aina kun siihen on mahdollisuus. Lukemisen ilon Tiina on napannut mukaansa Tiimiakatemialta. Sittemmin Esa Saarisen filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjat ovat pitäneet lukemisen intoa yllä.
”Lukeminen on tosi hyvä keino kehittää omaa ajattelua. Ja kun olen sellainen itsensä kehittäjä -tyyppi muutenkin, niin kirjallisuutta tulee kulutettua paljon. Mielestäni kaikki palaa elämässä pohjimmiltaan siihen, kuinka olemme yhteydessä itseemme, ja miten kohtaamme ja vuorovaikutamme toinen toistemme kanssa. Terveiset entiselle valmentajalleni Jukka Hassiselle, että on siellä kirjojen joukossa sopivassa suhteessa myös elämäkertoja ja sellaista kevyttä hömppää.”
Lukion jälkeen töitä ja oman suunnan hakemista
Peruskoulun ja lukion Tiina kävi Tampereella. Lukion jälkeen hän piti välivuoden ja oli kokopäiväisesti töissä call centerissä.
“Call Centerissä puhelinmyynnin ja asiakaspalvelun salat tulivat tutuiksi. Tärkeimpänä asiana mukaan jäi kokemus todella hyvästä työyhteisöstä, jossa oli erinomaista lähijohtamista ja ihmisläheinen meininki. Olen varmasti saanut sieltä vaikutteita siihen, miten olen myöhemmin itse toteuttanut omaa johtamistyötäni.”
Työvuoden jälkeen Tiina opiskeli Tampereella vuoden maaseutuelinkeinojen markkinointia. Tämä aika oli Tiinan sanoin välivaihetta, jolloin hän vielä pohti, mitä haluaisi lopulta opiskella.
Oma juttu löytyi Tiimiakatemialta
Kevään 2006 yhteishaussa Tiina päätti hakea Tiimiakatemialle. Hän muistaa, kuinka valintakokeeseen kutsun saatuaan ei meinannut lähteä tilaisuuteen lainkaan, sillä kokeisiin ei ollut aikaa valmistautua. Työkaveri sai kuitenkin pään kääntymään. Ja onneksi näin, sillä Tiina tuli valituksi ensimmäisten kahdenkymmenen joukossa.
“Kun sain tiedon pääsystä Tiimiakatemialle, niin olin innoissani. Ajattelin, että Tiimiakatemia olisi tällaiselle tekemällä oppijalle oikea paikka. Tiesin, että siellä pääsisi tekemään käytännön projekteja pelkän lukemisen, tunneilla istumisen ja tenttien sijaan.”
Yhdeksi tärkeimmistä projekteista Tiimiakatemialla Tiina mainitsee Jyväskylän Muotipäivät. Kyseessä oli iso muotitapahtuma, joka on laajentunut myöhemmin useisiin muihinkin kaupunkeihin. “Tämä projekti oli lähellä sydäntäni, koska siinä yhdistyivät muoti ja myynti, joista kovasti pidin. Hoidin yhteistyökumppanuuksia joten sain tehdä myyntiä sekä asiakastyötä”, Tiina toteaa.
Tiimiakatemian opiskeluaikoina Tiina perusti myös mainostoimiston Rämäsen Roopen ja muutaman muun opiskelukaverin kanssa. Tiina toteaa, ettei tällaista olisi varmasti tullut tehtyä, mikäli hän olisi opiskellut jossain muualla.
“Tiimiakatemia antoi rohkeutta kokeilla sitä, mikä innostaa. Jos epäonnistut, niin se ei haittaa, kunhan osaat ottaa siitä opit matkaasi. Vaikka maksoimme yrittäjyyden oppirahoja mainostoimistokokeilun osalta, niin en tiedä, että menikö sekään loppujen lopuksi niin hirveän huonosti. Kyseinen mainostoimisto on tietyssä muodossa olemassa vielä 15 vuotta myöhemminkin, eli kaikella on merkityksensä.”
Finnchatin ensiaskeleet luotiin kokeilujen kautta
Kun Tiina valmistui Tiimiakatemialta keväällä 2010, teki hän sen jälkeen parisen vuotta myynti- ja markkinointityötä toiminimellä. Lisäksi Tiina pyöritti Roopen kanssa koiratarvikeverkkokauppaa, jossa hänen vastuualueinaan olivat asiakaspalvelu ja markkinointi.
“Tällä verkkokaupalla oli todella suuri vaikutus Finnchatin perustamiseen. Kokeilimme koiratarvikeverkkokaupassa alkuvuodesta 2012 chat-palvelua ja huomasimme sen hyödyt aika pian.”
Tämän ajanjakson voidaan todeta olleen Finnchatin pilottiaikaa. Tiina ja Roope ottivat pilottiin mukaan myös muutaman muun yrityksen. Näin saatiin jaettua kuluja siitä, että heillä oli työntekijöitä linjoilla vastaamassa asiakkaille klo 9-21. Kyseinen kokeilu loi pohjan Finnchatin perustamiselle, joka tapahtui saman vuoden toukokuussa.
Finnchatin alkuvuodet palvelupäällikön roolissa
Tiinan matka Finnchatilla on ollut todella antoisa ja värikäs. “Olen toiminut meidän palvelu- ja henkilöstöasioiden parissa koko tämän reilun 10 vuoden ajan. Siisteintä on ollut se, että on saanut yhdessä porukalla luoda meidännäköisen työpaikan. Alkuvuosina minulla oli useita rooleja ja vastuualueita, mikä on startup-vaiheelle hyvin tyypillistä”, Tiina täsmentää.
Finnchatin alkuaikoina Tiina toimi palvelupäällikön työnkuvassa. Rooli sisälsi työtä asiakasrajapinnassa, eli uusien asiakkuuksien starttaamista, palvelutulosten raportointia, asiakassuhteiden hoitoa sekä asiakastyön laadunvarmistusta. Tuolloin palvelupäällikölle kuuluivat myös lähiesihenkilötyö ja sparraukset, rekrytoinnit, henkilöstön perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä muut HR-tehtävät.
”Tätä kokonaisuutta kun miettii, niin ensimmäiset pari vuotta oli todellakin aikamoinen vauhti päällä! Onneksi meillä on ollut aina hyvä porukka, jonka kanssa olen saanut työskennellä ja jakaa työtehtäviä. Muistan, että Roope ja Jani Sutinen olivat tuolloin monessa apuna ja tukena.”
Työnkuva muuttui kasvun myötä
Tiinan työnkuva muokkaantui Finnchatin kasvun myötä. Kun asiakaspalvelun puolelle muodostui tiimit, Tiina toimi henkilöstötyön rinnalla tiimien esihenkilöiden, eli silloisten tiimiliidereiden lähijohtajana palvelujohtajan roolissa.
“Muun muassa Emma Halme oli tuolloin yksi tiimiliideri, jonka kanssa sain kehittää chat-palvelumalliamme ja palvelumme laatua. Myöhemmin myös Lauri Huttunen aloitti silloisen B-to-B-tiimini tiimiliiderinä ja hänen kanssaan olen saanut kunnian tehdä palvelujohtamisen parissa töitä aina 2021 vuoden loppuun saakka. Emman ja Laurin löytää Finnchatilta tänäkin päivänä.”
Tiina kertoo hoitaneensa Finnchatilla työsuojelupäällikön pestiä kahdeksan vuoden ajan ja ottaneensa siirtymävaiheiden ajaksi koppia muun muassa automaatio- ja support-tiimin esihenkilötyöstä. Tiinalta on tullut myös luontevasti yleisen toimistohengettären rooli sillä hän tykkää sisustamisesta ja pitää työympäristöä tärkeänä osana työssäviihtymistä. “Olemme muuttaneet monesti ja muuttojen yhteydessä on saanut miettiä miten kalustamme ja laitamme tiloja meidän näköisiksi niin, että meillä porukka viihtyy.”
Henkilöstöjohtaja huolehtii työhyvinvoinnista
Vuoden 2022 alusta lähtien Tiina on saanut nauttia yhdestä kokonaisuudesta, henkilöstöjohtajan roolista. Tosin hän on hoitanut toimenkuvaa muiden vastuiden rinnalla jo useamman vuoden. “Kiteytettynä henkilöstöjohtajana huolehdin meidän henkilöstöstämme ja heidän hyvinvoinnistaan. Työ on tosi monipuolista ja vastuu sekä kenttä ovat isoja.”
Tiinan mielestä on tärkeää, ettei tämän kokoisessa yrityksessä kukaan hoida näitä asioita yksin. Hänellä on työparina HR-koordinaattori Tytti Jalasaho, joka hoitaa esimerkiksi kaikki asiakaspalvelutyön rekrytoinnit.
“Olemme rekrytoineet koko 10 vuoden ajan aina itse. Uskon tämän vaikuttaneen siihen, että meille on tullut kulttuurimme mukaisia ihmisiä töihin, jotka aidosti viihtyvät meillä. Työntekijöiden vaihtuvuusluvut ovatkin olleet meillä pieniä asiakaspalvelualan keskiarvoihin verrattuna.”
Tiinalla ja Tytillä on selkeä työnjako HR-puolella. Tytti vastaa juoksevista ja ylläpidollisista tehtävistä, Tiina taas enemmän kehittämisestä sekä uuden synnyttämisestä ja erilaisten hankkeiden vetämisestä. “Jos vielä tiivistetään, niin HR:n kaikki toiminta meillä tähtää siihen, että meillä on hyvinvoivat, työstään nauttivat ja sitoutuneet ihmiset oikeilla paikoilla. Ja esihenkilötyöllä on tässä keskeinen rooli. Sillä jokainen esihenkilö toteuttaa arjessa lähijohtamista vastaten siitä miten yhdessä sovitut asiat jalkautuvat arjen tasolle asti. ”
Monipuolinen työnkuva takaa, ettei samanlaisia työpäiviä ole
Tavanomaisesta työpäivästä kysyttäessä Tiina toteaa naurahtaen, ettei sellaista ole. “Työpäivieni sisältö riippuu todella paljon siitä mitä on meneillään. Minun asiakkaitani ovat meidän henkilöstömme ja työni on ennen kaikkea palvelutyötä”, Tiina kiteyttää.
Toki vuosikello johtaa paljon kuukausi- ja viikkotason tekemistä, mutta myös henkilöstöltä nousevia asioita otetaan säännöllisesti työpöydälle edistettäväksi. ”Meillä kerätään erilaisten kyselyiden kautta tietoa, mikä on hyvin ja mitkä asiat vaativat kehittämistä. Myös esihenkilöt antavat tärkeää palautetta siitä, miten oma tiimi kokee työn ja toimintamallit. Näin osaamme yhdessä keskittyä meille tärkeisiin asioihin.”
Henkilöstöjohtajan konkreettisia vastuualueita kysyttäessä Tiina alkaa luetella kattavaa listaa: työyhteisöviestintä, työsuhdeasiat, rekrytointi- ja perehdytysprosessit, lähijohtamisen tukeminen, oppimisen tukemisen ja osaamisen työkalut, kulttuurin johtaminen sekä työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. “Tässä ainakin tärkeimmät”, Tiina päättää hymyillen.
Vastuualueiden luettelemisen jälkeen Tiina täsmentää vielä roolinsa syvempää merkitystä: “Koska ihmiset ovat meillä keskiössä, niin myös johtamista tulee määrittää ihmisten kautta. Olemme määritelleet tätä niin, että johtamisen tulee olla inhimillistä, ymmärrystä rakentavaa, aidosti välittävää sekä tukea kestävää työntekemistä. Oma roolini on varmistaa, että tämä toteutuu kaikessa johtamistyössä läpi organisaatiomme.”
Tärkeimmät työvuosien tuomat opit
Tiinan persoonalle on tyypillistä, että hän innostuu helposti ja tekee työtään suurella sydämellä. Tällainen omistautuminen voi kuitenkin myös uuvuttaa, kun kaikenlaista tekemistä ja projektia kasautuu sekä to do -lista on usein pitkä. Tähän liittyy yksi työvuosien tuoma oppi: “On ollut tärkeää oppia, milloin voi ottaa uutta työpöydälle ja millä aikataululla on realistista saada asioita valmiiksi. Moni asia vaatii usein aikaa työstää ja muutokset arjen tasolle tulevat pitkällä aikavälillä sitkeän työskentelyn tuloksena.” Se vaatii myös koko työyhteisöltä ymmärrystä, että harva asia tapahtuu sormia napsauttamalla.
Toisena isona oppina Tiina mainitsee sen, että silloin on liian kiire, jos ihmiset unohtuvat ja avaa oppiaan seuraavasti:
“Johtaminen on ennen kaikkea lähityötä tarkoittaen, että aina tulee löytyä aikaa kohdata ja olla läsnä. Jos huomaan, että aikani on mennyt enemmän asioiden parissa eikä ihmisille ja kohtaamiselle ole ollut tilaa, niin kurssia tulee muuttaa. Perusajatus itsellä on, että tärkeintä mitä voit toiselle antaa on oma aikasi ja huomiosi. Silloin syntyy tilaa toiselle, hänen nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle sekä yhteiselle ajattelulle ja oivalluksille. Meille onkin juurrutettu toimintamalleihin säännölliset sparraussessiot oman esihenkilön kanssa, jotta tämä toteutuu koko organisaatiotasolla.”
Edellämainituissa sparrauksissa muotoillaan toki yhdessä myös työnkuvaa ja katsotaan tavoitteita, jotta jokainen tietää, missä mennään ja mitä työltä odotetaan.
Porukka, kulttuuri ja arvot yrityksen peruspilareina
Finnchatin kahdeksi kantavaksi tekijäksi Tiina listaa ihmiset ja kulttuurin. “Nimenomaan tässä järjestyksessä, koska porukka luo kulttuurin ja se, millaista porukkaa meille tulee muokkaa aina meidän kulttuuria”, hän täsmentää. Finnchatilla uskotaan, että vahva yrityskulttuuri rakentuu arvojen varaan, eli kolmantena peruspilarina ovat arvomme (Autan, Luotan, Palvelen, Opin).
“Vuosien varrella olen huomannut, etteivät ihmiset sitoudu yritykseen, vaan siellä oleviin ihmisiin. Vaikeissa tilanteissa voimavarana ovat nimenomaan muut työkaverit, jotka auttavat selviämään haastavasta työpäivästä tai ajanjaksosta. Kulttuurimme sekä yhteishenkemme nousevat henkilöstökyselyissä esille ja arvomme näkyvät oikeasti jokapäiväisessä tekemisessämme.”
Ei ole itsestäänselvää, että arvot olisivat yrityskulttuurin kivijalka. Finnchatilla näin on aina ollut, koska arvot synnytetään ja päivitetään yhdessä koko henkilöstön voimin vuosittaisen prosessin avulla.
Kulttuuriin liittyen Tiina haluaa nostaa esille yhden kommentin: “Eräs vanha työntekijämme totesi minulle elokuun 10-vuotissynttäreillämme seuraavasti: ‘Kyllä se Finnchat on edelleen mun ykköskoti ja paras työpaikkani’. Olemme onnistuneet yhdessä luomaan jotain uniikkia, josta on syytä olla ylpeitä.”
Yhteisöllisyyden Tiina toteaa ottaneen koronapandemian aikana pakon edessä hieman takapakkia. “Sen vuoksi 20.8.2022 pidetyt Finnchatin 10-vuotisjuhlat olivat tosi merkitykselliset. Saimme yhdessä juhlia ja kohdata pitkän ajan jälkeen niin nykyisten kuin vanhojen finnchattilaisten kanssa. Ja vitsit meillä oli hauskaa, tanssimme aamuneljään saakka!”
Viime aikojen kehityskohteet yhteisen suunnan kirkastamisessa
Kehityskohteiden tullessa puheeksi Tiina toteaa, että häneltä on kysytty paljon yhteistä suuntaa ja sen kirkastamista. Finnchatin palveluliiketoiminta on kehittynyt jo pitkään, mutta koko yrityksen henkilöstön kanssa ei ole käyty aiemmin tänä vuonna läpi minne olemme yhdessä menossa.
Taustalla on tietysti tapahtunut paljonkin, mutta aina tulisi muistaa pitää myös koko henkilöstömme paremmin ajan tasalla. Tähän asiaan tullaan loppusyksyn aikana laittamaan erityishuomiota.
Työnhakua pohtiville lähtevät terveiset tulevat Tiinalta kuin apteekin hyllyltä:
”Mikäli haluat aitoon ja välittävään työpaikkaan sekä kasvaa niin ihmisenä kuin ammatillisesti turvallisessa työympäristössä, niin laita hakemusta. Takaamme, ettet tule pettymään!”
Lopuksi Tiina mainitsee, että hänellä on Suomen vilkkain Onni. Tällä hän tarkoittaa tietysti rakasta bostoninterrieriään Onni Oliveria!